Suomea pidetään usein koulutuksen mallimaana. Vaikka Suomi sijoittuu PISA-vertailuissa edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle, kaikki lapset eivät hyödy suomalaisesta koulujärjestelmästä yhtä paljon. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät oppimisessa jälkeen kantaväestön ikätovereistaan (Dunlavy ym., 2020). PISA 2022 -tutkimuksessa yli puolet Suomen maahanmuuttaja-taustaisista oppilaista sijoittuivat matematiikassa ja lukutaidossa heikolle tasolle, kun kantaväestön oppilaista samalla tasolla oli noin viidesosa (Pulkkinen ym., 2024). Näillä oppimiseroilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, kaventaen lasten mahdollisuuksia jatkokoulutukseen, työllistymiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Mikä oppimiseroja selittää?
Oppimiseroja maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön lasten välillä on usein selitetty sosioekonomisilla tekijöillä ja kielitaidon puutteella. Vaikka nämä ovatkin tutkimusten mukaan merkittäviä tekijöitä, ne eivät selitä kaikkia eroja. Tämän vuoksi Turun yliopiston RefSupport-hankkeessa pyrimmekin selvittämään, voisivatko myös stressaavat ja traumaattiset kokemukset ennen ja jälkeen maahanmuuton vaikuttaa lasten oppimiseen ja kognitiiviseen suoriutumiseen.
Tavanomaisten kehitystehtävien lisäksi maahanmuutto itsessään tuo eteen uusia haasteita. Uuteen maahan muuttaessaan lasten täytyy oppia kommunikoimaan uudella kielellä, oppia ymmärtämään uuden maan toimintakulttuuria ja tapoja, sekä luoda uusi sosiaalinen verkosto ja ystävyyssuhteita. Valitettavan monet maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat lisäksi kokemaan syrjintää uudessa kotimaassaan ja etenkin pakolaistaustaiset lapset voivat kantaa mukanaan traumaattisia kokemuksia esimerkiksi sodasta ja väkivallasta. Tällaiset kokemukset vievät lapselta psyykkisiä resursseja, joita tarvitaan oppimiseen.
Stressi ja trauma vaikuttavat lapseen monella tasolla. Ne liittyvät paitsi mielenterveyden haasteisiin, myös kognitiiviseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Mitä enemmän lapsi altistuu stressille tai traumaattisille tapahtumille, sitä todennäköisemmin hänelle kehittyy mielenterveyden haasteita. Altistuminen traumaattisille tapahtumille voi myös vaikuttaa aivojen kehitykseen heikentäen oppimisen kannalta keskeisiä toimintoja, kuten muistia (Malarbi ym., 2017). Lisäksi traumalle altistuminen voi vaikeuttaa toisten tunteiden ymmärtämistä (Couette ym., 2020). Toisin sanoen trauma ei vaikuta vain mielenterveyteen, vaan se voi muokata myös sitä, miten lapsi oppii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Miten arvioida ja tukea maahanmuuttajaoppilaiden osaamista?
Perinteiset psykologiset arviointivälineet ovat usein kulttuuri- ja kielisidonnaisia, eivätkä aina anna oikeaa kuvaa maahanmuuttajataustaisten lasten vahvuuksista ja haasteista. Nämä arviointimenetelmiin liittyvät haasteet voivat viivästyttää maahanmuuttajataustaisten lasten tarvitseman tuen tarpeen arviointia, jolloin lapset jäävät tuen puutteen vuoksi jälkeen oppimisessa. RefSupport-hankkeessa olemme kehittäneet sähköistä yhdeksälle kielelle käännettyä arviointipakettia, joka sisältää kielestä ja kulttuurista vähemmän riippuvaisia arviointimenetelmiä. Näillä arviointipaketin testeillä ja lomakkeilla pyritään saamaan kokonaisvaltaisempi kuva lapsen kognitiivisista ja sosiaalisista taidoista sekä mielenterveydestä. Lisäksi arviointipakettiin sisältyy palautetyökalu, joka tarjoaa opettajille ja koulun oppilashuoltotyöryhmälle tietoa oppilaiden suoriutumisesta.
RefSupport -tutkimuksen alustavia tuloksia: mielenterveys ja oppiminen kulkevat käsi kädessä
Ensimmäiset tulokset valmistavan- ja yleisopetuksen 4-6 -luokkien oppilailta osoittavat, että traumakokemukset olivat luokissa yleisiä. Kaikista lapsista jopa 70 % oli kokenut vähintään yhden traumaattisen tapahtuman, ja lähes 60 % raportoi vähintään kohtalaisia traumaoireita. Verrattaessa maahanmuuttaja- ja valtaväestön oppilaita, havaittiin että maahanmuuttajaoppilaiden kokemat traumaoireet olivat kuitenkin huomattavasti vakavampia kuin Suomessa syntyneillä oppilailla. Siinä missä suomalaissyntyisten oppilaiden traumaoireet asettuivat kohtalaiselle tasolle, maahanmuuttajaoppilaiden kokemat traumaoireet lähentelivät keskimäärin jopa kliinistä PTSD-oireiden rajaa. Tulokset paljastivat myös yhteyden mielenterveyden ja työmuistin välillä: mitä enemmän traumaoireita tai masennusoireita lapsella oli, sitä heikommin hän suoriutui työmuistia vaativista tehtävistä. Tämä yhteys oli erityisen selkeä maahanmuuttajataustaisilla oppilailla.
Traumatietoinen koulu tukee kaikkien oppimista
Työmuisti on arjen oppimisen perusta. Se auttaa lasta seuraamaan ohjeita, ratkaisemaan tehtäviä ja keskittymään. Jos traumaoireet ja mielenterveyden haasteet heikentävät työmuistia, lapsen voi olla vaikea pysyä opetuksessa mukana. Mielenterveyden tukeminen ja erityisesti traumaoireiden hoito voikin olla merkittävä tekijä myös koulumenestyksen tukemisessa ja osaamiserojen kaventamisessa. Lisäksi traumakokemusten näyttäytyessä näinkin yleisinä koululuokissa, traumatietoiset opetuskäytännöt voisivat hyödyttää yleisesti kaikkien oppilaiden hyvinvointia ja kykyä oppia. RefSupport-hankkeen tavoitteena onkin jatkossa tarjota opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle parempia työkaluja tunnistaa oppimisen esteitä ajoissa ja ymmärtää, miten mielenterveys, kognitiiviset- ja sosiaaliset tekijät kytkeytyvät toisiinsa.
Sanni Aalto, psykologi ja väitöskirjatutkija, Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus ja lippulaiva INVEST, Turun yliopisto
Lähteet:
Couette, M., Mouchabac, S., Bourla, A., Nuss, P., & Ferreri, F. (2020). Social cognition in post-traumatic stress disorder: A systematic review. British Journal of Clinical Psychology, 59(2), 117–138. https://doi.org/10.1111/bjc.12238
Dunlavy, A., de Montgomery, C. J., Lorentzen, T., Malin, M., & Hjern, A. (2020). Equity in Education? A comparative analysis of educational outcomes among refugee children in the Nordic countries (CAGE PROJECT REPORT 1). NordForsk.
Malarbi, S., Abu-Rayya, H. M., Muscara, F., & Stargatt, R. (2017). Neuropsychological functioning of childhood trauma and post-traumatic stress disorder: A meta-analysis. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 72, 68–86. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2016.11.004
Pulkkinen, J., Kauppinen, H., Hiltunen, J., Lehtola, P., Nissinen, K., & Rautopuro, J. (2024). Tukea tasa-arvoiselle koulutielle: Maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia, 1–116. https://doi.org/10.17011/ktl-t/39